Mansikka step-by-step

En varmaan ole ainoa, jota alkaa alati harmaa, pilvinen ja pimeä sää kyllästyttämään? Hetkeksi säiden lämmitessä alan itse kaipaamaan jo luonnon valossa piirtelyä ja raikasta kesää. Ei kesää ilman mansikoita, ja jos en saa vielä kesää, halusin edes niitä mansikoita.

Lähdin tavalliseen tapaan katselemalla netistä valokuvia, ja valitsin noin 3 kuvaa, joiden perusteella rakentelin oman sommitelman. Neljäs mansikka ei lopulta päätynyt itse piirrokseen, sillä en halunnut kuvasta liian symmetristä. Tätä suunnittelua en ottanut turhan vakavasti, sillä mukanani oli värejä aika rajallisesti ja halusin harjoitella paria tekniikkaani. 

Olen nähnyt ihmisten luonnostelevan tasan tarkasti kuin suuntaa antavasti, omani on jotain siltä väliltä. Riittää että saan massiivisimmat viat pois, mieluiten takerrun yksityiskohtiin vasta tussatessa.

Työssä on hyvin olemattomat ääriviivat, mutta tarkasti katseltaessa kukassa on ohkaiset sellaiset ja lehdissä väritelty linjoja Copic Sketchin sivellin päällä mahdollisimman ohuelti. Muuten kumitin lunnosta sitä mukaa kun lisäsin pohja värejä työhön. Siistimpi vaihtoehto voisi olla värittää työtä luonnoksen läpi esim. valopöydällä tai hyvin valaistussa tilanteessa ohuelle tussipaperille, ja näin välttää ääriviivat kokonaan.

Aloitin valkoisten kiilteiden lisäämisen uuden Opaque White (OW)-pullon korkkiin kuuluvalla siveltimellä, mutta se osoittautui liian pieneksi ja siroksi suurille alueille. Hiusviivoihin ja pisaroihin ihan kätevä, mutta omaan käteeni lyhytkarvaisempi sivellin on turvallisempi ja kontrolloidumpi vaihtoehto. Halki leikattuun mansikkaan en Opaque Whitea juuri käyttänyt, jätin ohuihin viivoihin paperin kuultamaan läpi ja hitusen pehmennin blenderillä.

En ollut kovin tyytyväinen kiilteisiini, joten palasin punaisella niiden päälle. Vaikka OW ei ole korjauslakkaa varsinaisesti, tarttui keskitumma punainen mukavasti sen päälle. Vasemman puolisesta mansikasta tuli suht sotkuinen kun mukanani oli vain hyvin rajalliset määrät punaisia. Vaikka kehun aina värien levittävyyttä, yhdistelyä ja sekoitusta, super tummat siniset ja punaiset on hankalimmat blendata ilman välivärejä. Eli jos uusia sävyhankintoja harkitsee, keltaisissa ja vihreissä pääsee huomattavasti "vähemmällä" (määrällisesti ja teknisesti) mielestäni kuin punaisissa ja sinisissä.

Harjoitustyönä kuitenkin hauska väritellä pirteitä aiheita. Tässä lopputulos:

Laura

Kimalle -tutoriaali

Hei vaan!

Toivottavasti syksynne on ollut leppoisa, eikä tyarki liian tylsä. Tänään esitelen pienen tutoriaalis, jossa yksinkertaisilla vaiheilla saaddaan aikaan kivannäköinen kimallusefekti. Esimerkkikuvana käytän edellisestä postista tutun maahiaisen. Kuvan voi käydä lataamssa puhtaana tästä.

Tässä tutoriaalissa hahmon ympärille tehdään taustaa Copic AirBrushilla. Joskus on kannattavampaa tehdä tausta ensin ja sitten vasta värittää itse hahmo, koska silloin voi blenderilla (O) ja muilla sävyillä häivyttää helpommin maskin yli ruiskuneet pisarat.

Teen maskin kopioimalla alkuperäinen kuva ja leikkaamalla siitä pois taustan. Halutessa tässä voi käyttää myös maskinestettä tai kalvoa, mutta itse pidän tästä tavasta eniten, koska se on nopea ja suhteellisen tarkka.

Kun tausta on leikattu, laitan maskin taakse maalarinteippiä ja asetan sen alkuperäisen kuvan päälle.

Seuraavaksi ruiskuttelen sinistä B37 sävyä.

Sitten otetaan maski irti ja pyöritellään blenderin (O) sivellinkärjellä erikokoisia pisteitä mansikan ympärille.

Piirrän myöskin blenderilla sattumanvaraisesti muutaman pisteen ympärille ohuen renkaan. Tämä korostaa entisestään efektiä.

Lisään seuraavaksi kaikkiin palluroihin valkoisella geelikynällä (Sakura Gelly Roller) pienet pisteet keskelle. Tässä voi käyttää myös Copic Opaque Whitea, akryyliväriä taikka peiteväriä.

Lisään valkoisia pisteitä myös vähän sinne tänne.

Seuraavaksi valkoisista pisteistä vedetään 3-5 viivaa nopein liikkein poispäin keskustasta. Ihan kaikkiin pisteisiin sitä ei hyvän maun vuoksi kannata lisätä, mutta esimerekiksi suurimmissä kimalteissa se toimii erittäin hyvin.

Kimalteet ovat nyt valmiina ja nyt eikun värittämään loputkin!

Tällä efektillä saa myös aikaan makeita tähtiä. Toiminee kivasti joulukorteissa ;)

Kivoja askarteluhetkiä!

Nyt myös Youtubessa!

Hei,

saanen ilolla esittää ensimmäisen Youtube -videoni väritysprosessista. Videoita on luvassa lisää ja toivon että kestätte aluksi pientä säätöä, kun vielä opettelen noita videoita tekemään.

Hyvin toivottavaa olisi saada ehdotuksia siitä mitä juuri te haluaisitte kanavalla nähdä! Kaikki Copicciin ja piirtämiseen yleensä liittyvät aiheet ovat tervetulleita. :)

Katso ensimmäiset videot: Copic Trix - YouTube

Lisäksi alla kuva, jonka saa ladata ja käyttää väritysharjoituksena.

Hyvää alkanutta syksyä,
Maria

TrinityBlood 2. vaihe

Hei kaikki!

Pahoittelen, että viimeisestä henkilökohtaisesta postauksestani on ollut jonkin aikaa :) Sain tämän jo melkein postattua kuukausi sitten, mutta sitten kävi bloggerin kanssa tapaturma ja koko pätkä pyyhkiytyi interwebin tuuliin.

Tämä on siis jatkoa Trinity Bloodin kuvitusprosessista, jonka 1. vaihe löytyy tästä.

Minulla on tapana ensin kokeilla suttupaperille kaikkia värejä mitä aion missäkin elementissä käyttää, ja katsoa sopiiko ne yhteen. Mietin myös ennalta, mistä suunnasta valo tulee ja minne tulee varjoja. Katsoin välillä myös mallia oikeasta kansikuvasta.

Itse aloitan ihon värittämisen peittämällä koko alue vaaleimmalla sävyllä ja lisäämällä siihen pikkuhiljaa tummempia. Jos haluaa pehmeät varjonreunat kannattaa vielä käydä koko alue, myös varjot, vaaleimmalla sävyllä läpi. Jos taas haluaa terävät varjot, sävyt pitää valita reilusti kauempaa toisistaan (enemmän kontrastia) ja jättää varjojen lisäämisen viimeiseksi (takki).

Ihon sävyjä: E41, E42, E43, BV20 ja RV00. 

Takin sävyjä: R39, R59, RV99. 

Silmät ja kivi: G14, G29

Hiukset: Y00, YR82, YR31

Metalliosat: W1, W3, Y28

Maskaus: Ennenkuin aloitin värittämään kuvaa, otin siitä ääriviivavaiheessa valokopion ja leikkelin siitä pois kaikki taustan alueet. Tämä ylimääräinen toimenpide nopeuttaa maskausta huomattavasti ja samoin originaali kuva ei kärsi maskinesteestä ja rajoista tulee hyvin tarkkoja. Maskinestettä yleisemmin käytetään akvarellitöissä ja niitä on erimerkkisiä. Suosikkini on siniseksi kuivuva Schmincke. Oma niksini on käyttää maskinestettä tässä tapauksessa liimana. Levitan maskinestettä kuvituksen reunoihin ja painan päälle valokopion.

Copic Airbrush on hauska tapa tehdä esim. taustoja. Tässä käytin hyvin tummaa sävyä W9, koska ruiskutettaessa sävyistä tulee hieman kirkkaampia kuin suoraan kynästä. Aina kannattaa ensin testata suttupaperillejälkeä ja kuinka kaukaa paperista Airbrushia kannattaa käyttää. 

Tässä käytin tektuurina vanhaa palaa pitsiä, jonka levitin taustan päälle ja suihkutin rauhallisin vedoin sen päälle tummanruskeaa sävyä. Sen jälkeen otin pitsin pois ja ruiskutin vaaleampaa sävyä W5 koko taustan päälle. Tämä pehmensi valkoisiksi jääneet kukkakohdat. Lopuksi otin myös maskina toimineen valokopion pois ja raaputin pyyhekumilla sinisen maskinesteen pois. Sitten kävin koko taustan läpi blenderillä (0), joka antoi hieman utuisemman ja vesivärimäisen jäljen. Hieman blurrit ja epätarkat taustat toimivat yleensä paremmin, tämä jäljittelee kameran syväterävyyttä ja on siten realistisempaa. Blurrista taustasta myös nousee paremmin esille hahmot.

Viimeistelin hiukset lisäämällä niihin tumminta YR31 -sävyä sekä W3 ja sekoittelin vaaleimpia hiuksiin valittuja sävyjä päälle, kunnes saavutin toivotun tuloksen. Hiuksiin kannattaa jättää paljon tilaa vaaleille sävyille, ettei tukka mene tummista sävyistä tukkoon. Lopuksi vaaleitä kiiltokohtia voi tietysti lisätä valkoisella, mutta liiallinen valkoisen käyttö kuvassa (suuret alueet) ei ole siistin näköistä. Valkoista maalia taikka geelikynää lisätään vasta lopuksi, kun koko muu kuva on valmis. Lisään pieniä valopisteiä silmiin, teräviin metallireunoihin, jalokiviin ja nenänpäähän. Valkoista ei kannata lisätä sellaisille alueille, jotka eivät luonnossakaan kiiltäisi, mutta tämä on makukysymys :)

Valmis!

Kiitokset huomiostanne,

Maria

Maskiteippi how-to

Maskinteippi, -filmi ja -neste ovat helppoja ja hauskojaa tapoja suojata piirrokset maalatessa, värittäessä tai airbrushia käyttäessä. Käytän niitä suhteellisen vähän: olen varovainen kaataessani maalia ja suojaan kopiopaperilla roiskeet. Tehdessä pikkutarkkaa jälkeä, tärkeitä töitä tai Copicin Airbrushia, on helpointa nähdä hitusen vaivaa ja kaivaa teippirulla esiin.

Aloitan perinteisesti piirtämällä lyijykynällä ääriviivat, tässä aiheena on eräs minulta tilattu muotokuva. Kun olen tyytyväinen yhdennäköisyyteen tussaan pälle ja kumitan ääriviivat alta. Suosikkini tussaukseen on edelleen Drawing pen, jossa on old school mustekynämäinen terä. Niitä ei sääliksi voi täyttää, mutta mielestäni ne kestävät tavallisia huopakärkisiä kyniä kauemmin ja kovaa painamista. Käyttö vaatii ehkä enemmän harjoitusta, mutta jäljestä saa nätisti paksua että ohutta viivaa.

Tussipaperille käytän maskiksi varta vasten tarkoitettua kontaktimuovia, jota löytyy taiteilijatarvikeliikkeistä. Leikkaamiseen tarvii alustan esim. pahvin tai levyn, sekä mattoveitsen tai tällaisen kynän, johon vieritetään kiinni erilaisia teriä. Vinkkivitonen, varo näppejäsi. :P

Tässä työ on päässyt jo väritykseen, yllä näkyy "kontaktimuovirulla", kuvan päällä itse kalvo. Ei ole niin tarkkaa kerralla oikean kokoisen palan, lätkin liuskoja päällekäin. En kuitenkaan tuhlaa filmiä niille alueille jotka tuskin sotkeentuvat. Ota huomioon jos piirrät rullan paperipuolelle ääriviivoja leikattavaksi, että kuva tulee peilikuvana. Sitten tussi pistooliin ja airbrushataan!

Close-upissa näkyy tarkemmin muovilla suojaamani alueet. Käsi näyttää kummalliselta, sillä olen "airbrushannut taivasta" ronskisti päälle. Kerrostamalla värejä haen fiilistä auringon iltaruskosta, blenderivedoilla pilviä tai sumua ettei tausta ole liian tasainen.

Lopuksi otetaan maskiteippimuovijuttu irti! Käsi ei olekaan niin karmean värinen kuin luulisi (siis kuvan, ei minun haha). Ei työkaluja, ei raapimista, ihan rauhallisesti nostamalla lähtee. Olen värittänyt oman työni tavalliseen tapaan ohuelle tussipaperille, ja ei silti ongelmaa. Jos kuitenkin kuumottaa lähteekö muovi nätisti irti käyttämästäsi paperista niin testaa ensin suttupaperille.

Valmis muotokuva neidistä ja hevosesta löytyy kotisivuiltani. Mukavia värityshetkiä!

TrinityBlood 1.vaihe

Hei kaikki!

Tänään kerron lyhyesti missä järjestyksessä yleensä työstän piirustuksiani ennen väritysvaihetta Copicilla.

Minulla on ollut vähän päälle vuoden pituinen luova blokki. Kynän pitäminen kädessä tuntui vähän kankealta, puhumattakaan hahmosuunnittelusta, joten päätin tähän ensimmäiseen kuvaan ottaa mallia Trinity Blood -sarjakuvan kannesta harjoitusmielessä.

Piirrän lyijykynäversiot yleensä ihan tavalliselle kopio- tai piirustuspaperille, koska en väritä alkuperäisiä luonnoksia ikinä. Tässä vaiheessa tulee kumitettua ja piirrettyä uudestaan niin paljon, että se on aika sotkuista väritettäväksi sellaisenaan + Copic levittää lyijykynää.

Luonnostelen aina 0,3 -lyijytäytekynällä, jonka pehmeys on 2H. 2H ei leviä paperilla yhtä paljon kuin HB, mikä sopii yksityiskohtaiseen luonnosteluun.

Oma versioni Trinity Bloodin kannesta ei ole täydellinen kopio vaan sovelsin monia kohtia.

Kun olin tyytyväinen luonnokseen, kaivoin esille valopödän. Oma valopöytäni on Copicin pyöreäreunainen A4-kokoinen LED-valopöytä. Se on kätevä ja kevyt.

Tässä vaiheessa valitsen tussipaperin, jolla aion värittää lopullisen kuvan. Asetan alle luonnokseni ja päälle tyhjän paperin ja kiinnitän ne pienillä teipin paloilla valopöytään. Tussipaperi voi olla esim. Copic Marker Pad tai jos tykkää piirtää vähän paksummalle paperille, niin esim. Shoellerhammerin Designo on ollut ihan jees.

Kun piirrän läpi, käytän Copic Multiliner 0.1 tai 0.3. Niitten kärjet eivät hajoa, vaikka painaisi vähän lujempaa, eivätkä ne leviä Copicin kanssa. Puhtaaksi piirtämiseen kannattaa varata hyvin aikaa, jotta voit tehdä sitä kaikessa rauhassa.

Tässä vaiheessa teen mahdollisimman ohuita viivoja, jotta näkisin vain missä mikäkin viiva menee. Kun tekee ensin ohuita viivoja ja mokaa, niin virhe on helppo korjata seuraavassa vaiheessa tummentamalla tai paksuntamalla niitä.

Kun olen käynyt läpi koko kuvan, laitan valopöydän pois. Ylläolevassa kuvassa aloitin jo linjojen "parantamista" kutrien kohdalla. Käyn kaikki linjat vielä kerran läpi Multilinerilla silotellen ylimääräiset kulmat ja tummentaen viivat sieltä sun täältä. Tämä viimeinen vaihe antaa aina ääriviioille kivaa vaihtelevuutta ja kuva näyttää paremmalta.

TA-DAA! 

Se on valmis väritettäväksi. Ennen värittämistä annan musteen kuivua varmuuden vuoksi parisen tuntia.

Käyn läpi tämän kuvan väritysvaiheita seuraavassa julkaisussani :)

Prinsessa step-by-step

On kiehtovaa nähdä eri artistien työskentelytapoja, välineitä ja työpöytiä, sekä itse prosessi kuinka kuva on rakentunut luonnoksesta aina valmiiseen työhön. Tästä työstä olikin sneak peak Feisbuukissa, ja tänään jaan teille vaihe vaiheelta miten loin kansikuvan kuvittamaani lastenkirjaan Tyttöjen makeat reseptit. Aiheena on päähenkilö prinsessa Janessa, keittiössä seikkaileva pikkutyttö. Klikkaa kuvia isommaksi!

Luonnostelutapani on karkea ja "viivarikas" näin kauniisti ilmaistuna. Teen yleensä 1-2 suttupaperillista vänkyrä-känkyröitä ja piirrän niiden pohjalta puhtaaksi haalean luonnoksen 0,5 paksuisella lyijytäytekynällä.

Tussaus. Piirrän huolellisesti ääriviivat Copic Drawing pen:llä, joka on ääriviivatussi mustekynää muistuttavalla metalliterällä. Tämän kanssa minun ei tarvitse pelätä että ääriviivat leviäisivät. Hiusviivojen kanssa kannattaa silti olla tarkkana.

Aloitan ihosta saadakseni kuvaan haluamani fiiliksen. Lempi sävyni tähän on E51, joka taittuu hiukan keltaiseen. Muina ihonsävyinä käytin E51, E33 ja poskipäihin vaaleanpunaista R20. Kasvonpiirteinen varjostus antaa työhön toivomaani kolmiulotteisuutta. Koska kuva tullaan rajaamaan ovaaliin muotoon en piirrä käsivarsia paperin reunaan asti.

Jatkan vaatteisiin värittämällä ensin vaaleahkon pohjavärin R24:lla.

Alan kerrostaa värejä vaaleammasta tummempaan pyöreillä vedoilla, R24 saa parikseen kauniin R27. Punaiset eli R-alkuiset sävyt on ehkä hankalimmat blendata, mutta huolellisesti hinkkaamalla vuoronperään hihat alkavat muotoutua. 

Jatkan pyyhkäisevillä vedoilla hiuksiin, kerrostaen värejä vaaleammasta tummempaan. Yksinkertaisten alueiden varjostukseen riittää 2-3 eri sävyä, sillä värejä voi sekoittaa ja tummentaa kerrostamalla, mutta käytän yleensä useampaa saadakseni väreistä monivivahteiset. Esim. mekon alaosa on pinkkiä RV23, johon on lisätty vähän violettia BV31.

Väritän silmät ja huulet viimeisenä, sekä tarpeen mukaan vahvistan varjoja tai poskien punaisuutta. Myös kruunu sai pari sakaraa lisää. Lopuksi piirrän ohuimmat yksityiskohdat, kuten ripset tai irtohiukset Multiliner:lla (paksuus 0,3). Viimeistelen kruunun ja silmien kiillon vielä Copic Opaque White:lla ja siveltimellä. Kas noin! Sitten skannaamaan ja meiliä editorille. ^_^